Taas muuttui

Uusimmalla psykiatrikäynnillä tyttären tilanne taas muuttui. Nyt ei puhutakaan enää mistään epävakaasta persoonallisuushäiriöstä tai muusta vastaavasta. Nyt psykiatri onkin sitä mieltä, että tyttärellä on sama vaiva kuin pikkuveljellään. Asperger kun on perinnöllinen. Mutta tämä uusin diagnoosi on kyllä todella hatusta heitetty. Äitinä olen täysin eri mieltä. Eihän minulla lääkärin koulutusta ole, mutta olen joutunut/saanut viettää aikaa todella monen autistin ja nimenomaan Aspergerin seurassa, täysi mahdottomuus.

Tytär ei kuitenkaan saanut lähetetty neuropsykologille, vaan asia jätettiin taas roikkumaan. Diagnooseja vaan heitellään ja joka kerta hänet lähetetään kotiin yhtä hämmentyneenä. Terapia alkaa sitten joskus ja töihin pitäisi palata jo parin viikon kuluttua. Aivan naurettavaa touhua.

Tytär kehittyi aivan normaalisti toisin kuin veljensä, josta näki jo vauvana ettei kaikki ole kunnossa. Tyttärellä ei koskaan ole ollut aistiherkkyyttä, puheen tuotossa ja ymmärtämisessä ei ole ollut mitään ongelmia. Ainoa varsinainen ongelma kouluaikana oli ongelmat matematiikassa. Pojalla oli todella selkeät mielenkiinnon kohteet, jotka liittyy Aspergeriin. Kun hän innostuu jostakin niin hän kerää kaiken mahdollisen tiedon asiasta ja ei osaakaan sitten puhua mistään muusta kuin tuosta kiinnostuksen kohteesta. Nämäkin asiat puuttuvat tyttäreltä. Tyttärellä ei myöskään ole Aspergeriin liittyviä äänenkäyttö ongelmia. Ei, ei, olen täysin eri mieltä tästä uusimmasta arvauksesta.