Irtautuminen ystävyyssuhteesta

Vihdoin ja viimein tyttäreni tajusi itse, että hänen ystävyyssuhteensa ei ollut ihan terve. Tästä sitten seurasikin uudenlaisia ongelmia. Tytöt olivat keskenään tehneet vähän yhtä ja toista ja nyt tämä toinen tyttö yritti kiristää minun tytärtäni. Uhkaili kertovansa vaikka mitä asioita. Onneksi minun ja tyttäreni välit olivat jo menneet parempaan suuntaan ja tyttäreni uskoutui minulle.



Tyttärestäni leviteltiin vaikka mitä huhuja. Ystävä yritti pitää huolta siitä, ettei kukaan mukaan halua olla tyttäreni ystävä. Heidän ystävyyden aikanahan minun tytär ei saanut pitää kehenkään muuhun ystävään yhteyttä. Tämä ystävä kontrolloi kaiken mahdollisen tekemisen.

Sitten alkoi tulla uhkaussoittoja ja puheluita. Jouduin lopulta tekemään jopa rikosilmoituksen näistä. Viestit olivat todella uhkaavia. Seuraavana tuli pahoinpitely. Minun lapseni hakattiin. Tästäkin tein rikosilmoituksen. Myös tyttäreni uudet ystävät olivat uhattuna, heitäkin uhkailtiin väkivallalla.



Tyttäreni ei uskaltanut enää liikkua ulkona. Sen jälkeen tämä entinen ystävä alkoi vierailemaan meidän oven takana. Hän kävi sitkeästi useamman kerran. Aloin pelätä koko perheen puolesta. Miten pikkuveli osaisi toimia jos joku tulee uhkailemaan meidän ovelle. Pikkuveljellä kun oli omat rajoitteensa Aspergerin puolesta. Pelkäsin ihan oikeasti, että tämä entinen ystävä saattaa käydä myös poikani kimppuun.

Meidän takapihalla oli käyty tekemässä tuhoja. Tähän ei ikinä saatu selvyyttä siitä kuka näitä tuhoja oli käynyt tekemässä. Mutta kun se sattui samaan aikaan kun tytärtäni uhkailtiin niin ei ollut vaikea tehdä johtopäätöksiä.



Minun tyttäreen kohdistunut pahoinpitely oli onneksi aika lievä. Jälkenä jäi muutama mustelma. Myöhemmin sain tietää, että tämä samainen tyttö oli hakannut jonkun toisen tytön sairaalakuntoon. Hakkaamisen apuvälineenä oli käytetty mm. rikkinäistä kaljapulloa ja hän sai syytteen törkeästä pahoinpitelystä. Sama kohtalo olisi voinut olla minunkin lapsellani. Onneksi tässä asiassa päästiin vähän helpommalla.

Tämä entinen ystävä oli sijoitettuna koulukotiin toiselle paikkakunnalle. Onneksi hän ei ihan joka päivä päässyt vierailemaan meidän kodin lähettyvillä. Ja hiljalleen hän sitten jätti minun lapseni rauhaan. Onneksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Isku päähän

Aspergerin syndrooma

Diagnoosi etsiminen