Huoli kasvoi
Vauva kasvoi ja äidin huoli myös kasvoi. Kaikkien muiden vauvat tuntuivat kehittyvän täysin eri tahtiin. Minun vauva tyytyi vaan istumaan ja katsomaan mitä muut tekevät. Hän ei myöskään ottanut mitään kontaktia muihin meihin perheenjäseniin. Isosiskon leikkejä hän saattoi seurata tunti kausia onnellinen hymy huulillaan.
Yksivuotiastarkastus oli sairaalassa kun vauva oli lasketun ajan mukaan 1 vuotta. Olin varma, että lääkäri tulee sanomaan lapsen olevan jotenkin sairas. Vuoden ikäisenä vauva juuri ja juuri osasi seistä tukea vasten, kaikki muu liikkuminen oli vielä ihan työn alla. Konttaamaan hän oli oppinut omalla erikoisella tavallaan, hän käveli niin sanottua karhunkävelyä.
Pelonsekaisin tuntein menimme lääkäriin. Lääkäri tutki pojan ja totesi, että terve ja hyvin kehittynyt lapsi. Lääkäri otti vauvaa käsistä kiinni ja kuin ihmeen kautta vauva jäi seisomaan tuen varassa. Lääkäri totesi, että tähän osaa jo seistäkin. En tiedä mitä tapahtui, jähmettyikö vauva jotenkin kauhusta. Kotona hän ei ollut koskaan seisonut omin avuin ja tämän jälkeen meni vielä useita kuukausia kun hän todellisuudessa tuon taidon oppi.
Minulta kuitenkin tippui jo kivi sydämeltä. Uskoin, että lääkäri tiesi mistä puhui. Rentouduin huomatavasti. Ei haitannut vaikka vauva oli jo täyttänyt 1,5 vuotta ennen kuin hän lähti lopulta kävelemään.
Yksivuotiastarkastus oli sairaalassa kun vauva oli lasketun ajan mukaan 1 vuotta. Olin varma, että lääkäri tulee sanomaan lapsen olevan jotenkin sairas. Vuoden ikäisenä vauva juuri ja juuri osasi seistä tukea vasten, kaikki muu liikkuminen oli vielä ihan työn alla. Konttaamaan hän oli oppinut omalla erikoisella tavallaan, hän käveli niin sanottua karhunkävelyä.
Pelonsekaisin tuntein menimme lääkäriin. Lääkäri tutki pojan ja totesi, että terve ja hyvin kehittynyt lapsi. Lääkäri otti vauvaa käsistä kiinni ja kuin ihmeen kautta vauva jäi seisomaan tuen varassa. Lääkäri totesi, että tähän osaa jo seistäkin. En tiedä mitä tapahtui, jähmettyikö vauva jotenkin kauhusta. Kotona hän ei ollut koskaan seisonut omin avuin ja tämän jälkeen meni vielä useita kuukausia kun hän todellisuudessa tuon taidon oppi.
Minulta kuitenkin tippui jo kivi sydämeltä. Uskoin, että lääkäri tiesi mistä puhui. Rentouduin huomatavasti. Ei haitannut vaikka vauva oli jo täyttänyt 1,5 vuotta ennen kuin hän lähti lopulta kävelemään.
Kuulostaa hyvin paljon minun vauva-ajoiltani tämä tarina. Tuo, että tykkää vain katsella mitä muut tekevät, kulkee "karhukävelyllä" ja alkoi kävellä 1,5-vuotiaana. Lääkärit eivät kuitenkaan nähneet mitään erityistä. Minunkin neuvolakorteissa lukee, että terve ja normaalisti kehittynyt lapsi tai jotain sen tapaista.
VastaaPoista