Vähän erityisempi äiti

Lopulta sain tyttäreni poikaystävän äidin puhelin päähän kiinni. Vastaanotto oli yhtä lämmin kuin tyttären ystävän poikaystävän perheestä. Tai oikeastaan vielä törkeämpi. Tämän nuoren miehen äiti vakuutti minulle, ettei hän ole nähnyt tytärtäni. Myöhemmin selvisi, että hän valehteli. Nimenomaan tuon perheen luona nämä tytöt olivat koko ajan olleet. Tällä naisella oli otsaa sanoa minulle, että minussa on äitinä jotakin vikaa jos lapseni ei halua olla kotona. Toki on siinä varmasti osa totuutta, mutta törkeä väite joka tapauksessa. Etenkin kun olin todella huolissani, en ollut nukkunut useampaan vuorokauteen. Olin täysin paniikissa. Myöhemmin myös selvisi, että heille oli majoitettu muitakin karkulaisia. Nämä ihanat vanhemmat ostivat alaikäiselle pojalleen olutta. Tuo oli myös paikka missä nuoriso käytti huumeita. Eikö näillä vanhemmilla ollut mitään tietoa siitä, että siellä poltettiin pilveä. Kävin joka tapauksessa päässäni vaikka mitä asioita. Syyllistin itseäni ja kaikkia

Lapseni oli siis kateissa. Minulla ja hänen ystävänsä äidillä ei ollut mitään käsitystä missä tytöt ovat. Tyttöjen puhelimet olivat pois päältä. Kuljin kaikki paikat läpi etsimässä, mitä ikinä olikaan sellaisia joissa he voisivat olla. Tytöistä ei vaan näkynyt jälkeäkään. Molemmilla tytöillä oli poikaystävät. Kävin ensin oman tyttäreni ystävättären poikaystävän kotona. Siellä vastaanotto oli kovin nihkeä. Kysyin tämän pojan äidiltä, voisiko hän auttaa asiassa. Vastaukseksi sain, ettei heidän pojallaan ole tyttöystävää ja ettei hän ole sekaantunut moiseen. Yritin kysyä voisinko vaihtaa muutaman sanan tuon pojan kanssa. Pojan äiti kielsi minua puhumasta hänen pojalleen. Ovi vedettiin törkeästi nenän edestä kiinni. Olin todella hämmentynyt. Miten voi olla, ettei toinen äiti ole valmis auttamaan toista äitiä hädässä. Muut ystävät jotka tavoitin, olivat kovin auttavaisia. Kertoivat hyviä vaihtoehtoja mistä tyttöjä kannattaa etsiä. Lopulta sain myös tietää oman tyttäreni poikaystävän asu

Olimme siis käyneet poliisilaitoksella tekemässä ilmoituksen seksuaalisesta ahdistelusta. Sitten tapahtui jotakin radikaalia. Muutamaa päivää myöhemmin tyttäreni alkoi käyttäytyä entistä oudommin. Eräs läheinen oli nähnyt hänet bussipysäkillä matkalla naapuri kaupunkiin. Tytär oli pakannut ison kassillisen tavaroita mukaansa. Sain viestin, että olen noukkinut tyttäresi turvaan. Selvisi, että hän oli oikeasti ollut karkumatkalla. Illalla kotona en saanut häneen mitään kontaktia. Hän oli koko illan ihan poissaoleva. Minulla oli tarkoitus soittaa heti seuraaana aamuna nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Valvoin yön, ettei hän lähtenyt mihinkään. Aamulla kävin viemässä roskat ja sinä aikana tytär oli hävinnyt takaoven kautta. Lähdin hänen peräänsä, mutta en enää löytänyt häntä. Ajattelin, että kyllä hän viimeistään illalla tulee takaisin. Mutta näin ei käynyt. Häntä ei saanut kiinni puhelimella. Iltapäivällä hänen ystäväkään ei tullut koulusta kotiin. Molemmat tytöt hävisivät ja

Sitten koitti kamala päivä. Tyttäreni ystävättären kasvattiäiti soitti järkyttävän puhelun. Tytöt olivat tutustuneet noin 25 vuotiaaseen mieheen. Meidän lapset olivat siinä vaiheessa 14 vuotiaita. Mies välitti tytöille alkoholia ja tytöt olivat lähetelleet miehelle kaikenlaisia viestejä. Tilanne lähti purkautumaan siihen, että tämä toinen tyttö oli avautunut kasvattiäidilleen asiasta. Oli todennäköisesti ollut ahdistunut. Hän oli näyttänyt osan tekstiviesteistä ja niissä oli ollut järkyttävää tekstiä. Asiaa lähdettiin sitten purkamaan, ja minunkin tyttären puhelimessa oli ollut näitä viestejä. Tosi asiallinen kohde oli ollut tämä toinen tyttö. Aina kun toisen tytön puhelimensaldo oli ollut vähissä niin viestien välitys käytiin minun tyttären puhelimen välityksellä. Tytöt olivat puhelimen välitksellä aina välillä valehdelleet kumman kanssa mies puhuu. Eli näihin seksipuheluihin oli osallistunut myös minun tyttäreni. Tytöt olivat myös tapailleet tätä miestä. En yhä tiedä mitä nii

Minä äitinä epäilin jonkinlaista riippuvuutta jo varhaisessa vaiheessa. Tytär oli ystävystynyt tämän uuden tytön kanssa ja oli täysin kiinni hänessä. Siinä vaiheessa en kuitenkaan ollut edes kuullut diagnoosista riippuvainen persoonallisuus. Tyttärelläni oli heikko itsetunto. Hän ei osannut tehdä itse mitään päätöksiä ja tarvitsi aina jonkun toisen tukea. Aloitteen teko kyky oli olematon. Hänellä oli kova tarve miellyttää ihmisiä ja pelkäsi tulevansa hylätyksi. Uuden ystävän myötä hän sai ihmisen joka kuunteli ja tuki. Ikävä kyllä tällä ystävälläkin oli omat ongelmansa, jotka eivät nekään olleet mitenkään pieniä ongelmia. Hiljalleen tämä toinen tyttö loi minun tyttäreeni sellaisen suhteen, ettei tyttäreni enää voinut olla ilman häntä. Tämä toinen tyttö manipuloi tytärtäni ja pelotteli eri asioilla. Antoi ymmärtää, ettei kehenkään aikuiseen voi luottaa. Hänellä itsellä oli ollut erittäin vaikea lapsuus ja luottamus aikuisiin oli varmasti nollassa. Minun tytär tarvitsi tätä toist

Olin niin onnellinen kun tyttäreni oli löytänyt mukavan ystävän. He kävivät luonamme usein ja viettivät öitäkin yhdessä. Tyttö oli pienenä huostaanotettu ja asui kivassa sijaisperheessä. Meistä tuli sijaisperheen äidin kanssa ystäviä. Nämä uudet ystävykset puhuivat puhelimessa aina kun eivät olleet yhdessä. Alussa pidin tätä ihan normaalina. Jälkeenpäin ajatellen se oli selkeä merkki riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä. Tyttö ei voinut olla hetkeäkään erossa ystävästään. Yritin asettaa rajoja sen jälkeen tuli aina ongelmia. Kotiintuloajat alkoivat lipsumaan samaan aikaan, ensin vaan vartin, sitten tunnin ja toisekin. Lopulta koitti ilta kun tyttö ei tullut ollenkaan kotiin, ennen kuin vasta aamulla. Jonkun muun perheen kohdalla kotiarestit tai kännykän käyttökiellot varmasti toimivat, mutta meidän kohdalla niistä ei ollut mitään hyötyä. Tyttäreni oli jostakin minulle vihainen ja tuo viha vaan kasvoi. Hänen kohdallaan asiat ovat aina olleet mustavalkoisia. Joku on joko hyvä tai

Olimme aloittaneet käynnit nuorisopsykiatrian poliklinikalla. En muista tarkalleen milloin ne käynnit alkoivat, mutta suunnilleen yläasteiässä. Välillä tytär tapasi yksin psykologia ja toisinsa kertoina minä olin mukana. Psykologi oli todella mukava vanhempi mies ja saimme luotua häneen ihan hyvät luottamukselliset välit, sekä minä että tytär. Kuitenkin minulle aina jäi sellainen olo, että psykiatrian polilla ei ihan tarkkaan tiedetty kuinka suurten ongelmien parissa me kamppailimme. Aina kun tuli vähän parempi kausi käynnit lopetettiin. Sitten meni taas hetki ja oltiin syvällä ongelmissa. Käynnit aloitettiin uudelleen. Mitään seurantaa ei noissa väleissä ollut. Ne olivat aina hetkiä jolloin mietin, että olemme ihan heitteillä. Onneksi tarvittaessa käynnit kuitenkin aloitettiin suhteellisen nopeasti uudelleen. Yläaste oli alkanut. Kaikki näytti yhtäkkiä menevän todella hyvin seitsemännen luokan ajan. Kahdeksannen luokan alussa tytär tapasi todella kivan tytön, jonka kanssa vietti p