Syömishäiriö

Kauanpa jaksoinkin olla tuntematta huolta. Pelkään, että vanha syömishäiriö on taas nostanut päänsä. Tyttäreni voi yhä todella hyvin. Hän on rentoutunut ja hyväntuulinen. Juttelee todella paljon. Hymyilee. Mutta hänen syömiskäytöksensä oli outoa.

Kävimme kahdestaan syömässä ravintolassa. Hän olisi saanut tilata mitä tahansa. Tällaisissa tilanteissa hän lähes poikkeuksetta tilaa jonkun kalliin annoksen ja ottaa juomaksi joko limun tai viiniä. Nyt hän valitteli, ettei hänellä juuri ole nälkä. Tilasi pienen salaatin ja joi vettä. Tämä tuntui todella poikkeukselliselta käytökseltä.

Noin 10 vuotta sitten lapsellani oli syömishäiriö. Oli kausia kun hän söi todella vähän. Sitten taas kausia jolloin hän ahmi ruokaa. Tämä oli myös asioita joista jouduin riitaan hänen isänsä kanssa. Yritin ottaa asian useaan kertaan puheeksi isänsä kanssa. Isänsä väitti tavanomaiseen tapaan, että minä olen taas keksinyt hulluja asioita. Näin lapsen kuuluukin käyttäytyä. Välillä syö huonommin ja välillä paremmin.

Ravintolakäyntimme yhteydessä hän kertoi myös juovan nykyään todella paljon vettä. Vähintään 3 litraa päivässä. Aiemmin hän on kertonut, että syömishäiriökausina hänellä oli tapana juoda vettä todella paljon. Vesi täyttää mahan ja silloin ei ole nälkä. 

Mieleeni tuli, että nyt kun hän voi muuten hyvin niin onkohan liikaa aikaa kiinnittää huomiota painoon. Miksi tämä elämä ei voisi edes hetken olla helppoa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Isku päähän

Aspergerin syndrooma

Diagnoosi etsiminen