Ystävyyssuhde

Tyttäreni oli enemmän ja enemmän riippuvainen ystävästään. Hän ei osannut tehdä mitään ilman ystävää. Ystävän piti olla ainakin puhelimen päässä koko ajan. Tytär olisi mennyt jopa suihkuun niin, että puhelin oli mukana kaiutin päällä. Aloin olemaan enemmän ja enemmän huolissani.

Koulu ei maistunut ollenkaan ja poissaoloja kertyi lisää ja lisää. Tilanne alkoi olla sellainen, että poissaolo tunteja oli enemmän kuin läsnäolo tunteja. Koulu suhtautui näihin kuitenkin yllättävän hyvin.

Yritin parhaani mukaan rajoittaa tuota ystävyyssuhdetta. Turhaan. Mitä enemmän laitoin rajoituksia, sen vaikeammaksi tilanne meni. Jos en antanut lähteä ulos, tytär odotti että nukumme ja häipyi siinä vaiheessa viimeistään. Minun olisi pitänyt olla täysipainoisesti kotona ja valveilla 24 tuntia vuorokaudessa.

Sitten tapahtui jotakin dramaattista. En enää muista mistä syystä olin antanut sillä kertaa arestia. Sain tietää, että tytöt suunnittelevat minun myrkyttämistä. Tämän kuulin tyttäreni ystävättären äidin kautta. Hän oli kuullut tyttöjen suunnittelua. Tavoitteena oli, että minut jollakin tavalla saadaan pois pelistä ja tyttäreni pääsee karkumatkalle. Heillä oli useampikin vaihtoehto. Olivat ottaneet selville miten esim. silmätipoilla saadaan huumattua. Toinen vaihtoehto oli myös ihan fyysisen väkivallan käyttö. Tämä oli asia joka ihan oikeasti pelästytti minut totaalisesti. Olinko suojassa omassa kodissni?

Aloin olemaan todella toivoton. Olin jopa valmis siihen, että lapseni otetaan huostaan. Pelkäsin koko perheen puolesta. Oma lapseni oli valmis satuttamaan minua. Miten ihmeessä olimme päätyneet tähän tilanteeseen. Päätin, että tämä ystävyyssuhde on pakko saada loppumaan jollakin tavoin. Vaikka sitten niin, että oma lapseni lähetetään johonkin laitokseen.